Soturikissat fani Wiki
Register
Advertisement

Ruskeanaaman tarina

                         Luku 1

Äiti, tule katsomaan! Lilja on saanut pentuja!, huutaa Milla niminen tyttö. - Voi hyvänen aika miten komeita pentuja olet saanut, Lilja!, Millan äiti Satu onnittelee. -Tulehan Milla, Annetaan Liljan olla pentujensa kanssa rauhassa, Satu sanoo Millalle. -Okei,Äiti, Milla vastaa apeana. Lilja nuolee jokaista pentua vuorotellen. Pienin pennuista kumminkin on ruskea naamainen pentu.

[]

Viikon kuluttua pennut ovat jo avanneet silmänsä ja osasivat jo naukua toistensa kanssa. - Leikkisitte nyt Väinönkin kanssa, sanoo Lilja pennulleen(Ruskea naamainen pentu on nimetty Väinöksi). Emoo, Hän on niin pieni ja rumaa!,sanoo Väinön sisko Kukka. -No eikä ole! Hän on todella komea pentu!, Moittii Lilja Kukkaa ja muita pentuja. Väinö on käpertynyt nurkaa suremaan. -Minä olen ruma ja pieni, niiskuutaa Väinö hiljaa itkuisella äänellä. -Väinöö, Missä olet Väinö?, naukuu Lilja.- Olen täällä,emo, Väinö niiskuttaa.-Sisaresi ovat vain kateellisia sinulle siitä että olet niin koma pentu, Lilja lohdutaa.-Ai, Olenko minä sinusta komea?,kyysyy Väinö emoltaan reppaammalla äänellä.-Olet sinä, olet hyvin komea kolli!,Lilja tokaisee.-Meneppäs vaikka leikkimään mielummin Kanelin ja Sokerin kannssa,He ovat oikein mukavia,Lilja ehdottaa. -Selvä emo, Väinö tokaisee.- Voisinko leikkiä teidän kanssanne?, Väinö kysyy Kanelilta ja Sokerilta.-No voithan sinä, Sokeri sanoo iloisesti. - Minullekkin käy, Sanoi Kaneli vaisusti. Pennut leikkivät iloisesti metsästystä kunnes Kanelia alkaa väsyttämäään. - Voidaanko mennä nukkumaan, Sokeri?, Kaneli kysyy unisesti. - Mennään vaan, Hei,Hei, Väinö leikitään taas huomenna!, Kaneli ja Sokeri naukuvat. - Hyvä yötä, Väinö naukuu perään. Sitten Väinö näkee linnun ikkuna laudalla ja pomppaa sinne hienossa kaaressa. Lintu ei kumminkaan huomaa Väinöä, ei edes silloin kun hän raapi ikkunaa. -Emo mikä ihme tuo on, Onko tuo kissa?, Väinö ihmettelee. - Väinö pieni tuohan on lintu, Lilja nauraa ja pommpaa ikkunalaudalle. -Emo katso, kissa!, Väinö huutaa kun huomaa lumessa kävelevän mustan kissan. -Niin Väinö, Niin, Lilja naukuu tyynesti. -Minäkin haluan mennä tuonne metsästämään emo!, Väinö naukuu päättäväisesti.- Väinö, et saa mennä ulos ennen kuin olet tarpeeksi vanha silloinkin sinun pitää olla aidan sisä puolella. -Mutta, Emo miksi tuokin kissa on aidan ulkopuolella?, Väinö kysyy.- Väinö tuo kissa on varmasti villikissa eli sellainen kissa jolla ei ole kotiväkeä ollenkaan.-Minäkin haluan!, Väinö naukuu. - Väinö nuo kissat ovat ilkeita joten lupaa minulle että et ikinä et ikinä poistu ulkomailmaan, Lilja naukuu ankarasti. -Selvä, Emo minä lupaan.

Väinö ei pitkään aikaan ollut saanut leikkikaveria, vaan on katsonut ulos ikkunasta seuratessaan "ulkopuolisten" leikkiä. Kukasta ja pentueen nuorimmasta naaraasta, Emilysta on tullut todella hyviä kavereita, vaikka sisaruksia ovatkin. "Liljan pennut ovat jo 2 kk ikäisiä, eli kohta luovutusikäisiä", sanoo Satu puhelimessa miehelleen Timolle joka on töissä. "Luulen kyllä että Emily menee heti, vaikka ujo onkin, sehän on sentään brittiläinen lilanaamio!", Satu puhui. Väinö hätkähti tuosta lauseesta. "Uusi koti?!", Väinö naukui pelokkaana. " Emo mikä on "lilanaamio"?", Emily kysyi.

Advertisement